P1-siivouksen viisi suurinta kompastuskiveä

P1-siivouksella tuetaan rakennuksen sisäilmatavoitteiden toteutumista (sisäilmaluokat S1 ja S2). P1-luokan työmaa edellyttää, että rakennustöiden päättyessä rakennus ja sen pinnat ovat puhtaat ja pölyttömät ennen ilmanvaihtolaitteiston toimintakokeiden aloittamista. P1-kohteissa pölykertymälle on määritelty sallitut maksimiarvot, joita voidaan mitata erillisellä mittarilla.

P1-puhtausluokan työmaa takaa paitsi tilojen loppukäyttäjille, myös urakkavaiheen työntekijöille paremman sisäilman ja työskentelyolosuhteet. Mikäli rakennuksenaikaista siivousta ei suoriteta asianmukaisesti, saattaa valmiiseen tai remontinjälkeiseen rakennukseen jäädä kymmeniäkin kiloja rakennuspölyä, joka ärsyttää hengitysteitä ja limakalvoja, ja on pahimmillaan syöpävaarallista. P1-luokan loppusiivouksessa puhdistetaan kaikkien pintojen lisäksi myös alaslasketun katon yläpuoliset tilat (esim. ilmanvaihtokanavien ulkopinnat, johtokourut, vesiputket yms.) ja alakaton yläpinta. Ainoastaan näin voidaan taata tarpeeksi hyvä sisäilma rakennuksen käyttäjille.

Monessa urakassa siivoustyö jää kuitenkin muiden töiden jalkoihin. Alla listaamme viisi suurinta kompastuskiveä P1-tason siivoukseen liittyen, ja kuinka ne voi välttää.

1. Työlle ei valita ammattitaitoista tekijää

Monessa tarjouskilpailussa hinta on ratkaiseva kriteeri siivousurakoitsijaa valitessa. Rakennussiivousta tarjoavien yritysten kirjo on kuitenkin laaja ja tilaajan onkin vaikea tietää, kuka urakoitsijoista on ammattitaitoinen ja luotettava tekijä.

Ota selvää ennen tarjouspyynnön hyväksymistä, että yrityksellä on tarvittava kokemus saman suuruisista ja -tyyppisistä rakennussiivouskohteista. Kysy myös referenssejä vastaavanlaisista kohteista! Etenkin P1-luokan siivouksissa ammattitaitoinen pölynhallinta on tärkeässä asemassa urakan jokaisessa vaiheessa. Henkilökunnan kokemus samankaltaisista projekteista on tärkeä tekijä projektin onnistumiselle. Ammattilainen pystyy pitämään kaikki langat käsissään ja mitoittamaan siivouksen oikein.

2. Puhtaudenhallintasuunnitelmaa ei ole

Suurissakaan urakoissa ei aina ajatella siivousta osana rakennusprosessia, vaan erillisenä projektina, joka aloitetaan vasta urakan ollessa käynnissä. Tämä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista ja taloudellista siivoussuunnittelua.

Ota yhteyttä siivousurakoitsijaan jo urakan suunnitteluvaiheessa. Ammattitaitoinen siivousurakoitsija laatii puhtaudenhallintasuunnitelman, joka ottaa huomioon urakan eri vaiheet. Näin siivoojien määrä pystytään mitoittamaan oikein urakan eri vaiheisiin ja osiin nähden, mikä osaltaan säästää kuluissa. Näin myös taataan, että rakennustyömaan pölyn määrä on hallinnassa kaiken aikaa, eikä työntekijöille aiheudu turhaa terveydellistä haittaa.

3. Tilaajalla ei ole selkeää kuvaa siitä, millaista siivousta hän on tilaamassa

Joskus tilaaja saattaa pyytää siivoustarjousta ilman selkeää kuvaa siitä, mitä kaikkea sopimukseen tulisi tai edes kannattaisi kuulua, ja missä vaiheessa projektia eri puhtaustasojen  ja vaatimusten tulee täyttyä. Esimerkiksi rakennussiivous ja loppusiivous ovat eri asiat, ja P1-luokan siivouksella on oma kriteeristö.

Käy siivousurakoitsijan kanssa läpi jo tarjouspyyntövaiheessa, mitä P1-taso tarkoittaa ja millaisesta projektista on kysymys. Vaikka termit olisivatkin hallussa, saat paremman kuvan siitä, mitä siivousyritykseltä kannattaa vaatia sekä kyseistä, että myös tulevia projekteja varten. Etenkin P1-luokan rakennustyömailla työvaiheita on monia, ja niiden tunteminen auttaa projektin kokonaiskuvan hallinnassa.

4. Siivousta ei mitoiteta osaksi projektia

Siivous on yksi rakennusvaiheen peruspilareista. Tämä tuppaa kuitenkin valitettavan usein unohtumaan, ja varsinkin aikataulujen venyessä juuri siivoustyö, niin tärkeää kuin se onkin, joutuu joustamaan. Etenkin P1-kohteissa pölynhallinnan tulisi olla läsnä jo rakennusvaiheessa. Tämä ei useinkaan toteudu, jos siivousta ei ole mitoitettu osaksi kokonaisurakkaa. Pahimmassa tapauksessa siivousyrittäjä saapuu rakennustyömaalle ilman minkäänlaista käsitystä projektin siihenastisesta pölynhallinnasta. Tällöin sekä työntekijöiden optimaalinen mitoitus vaikeutuu, mikä saattaa aiheuttaa mittavia lisäkustannuksia.

Varaa loppusiivoukselle riittävästi aikaa jo projektisuunniteluvaiheessa, jotta urakka saadaan myös siivoustyön osalta kunnialla maaliin. Siivousurakoitsija kannattaa ottaa mukaan rakennustyömaan urakoitsijapalavereihin ja työmaakokouksiin heti aloituspalaverista lähtien. Näin siivoustyön suunnittelu voidaan räätälöidä urakkaan sopivaksi.

5. Puutteellinen tai kerrassaan olematon viestintä eri sidosryhmien välillä

Urakkavaiheessa ei ole tavatonta, etteivät eri aliurakoitsijat ole yhteydessä keskenään työmaakokouksia lukuunottamatta. Tällöin erityisesti siivouksen kannalta olennaista tietoa saattaa jäädä saamatta ja jo kerran tehdyt työt täytyykin tehdä uudelleen tai jopa moneen kertaan. Työmaalla eri tilat saatetaan valmiiksi eri aikoihin, jolloin tiedonkulku aikataulujen muutosten tai venymisten suhteen on erittäin tärkeässä asemassa töiden sujuvuuden kannalta. Etenkin P1-tason rakennustyömailla on omat puhtausedellytykset, joita aikataulumuutokset saattavat vaikeuttaa.

Kannusta hyvään viestintään! Hyvä tiedonkulku rakennus- ja siivousurakoitsijoiden välillä parantaa siivouksen ja muiden urakoiden aikataulujen yhteensovittamista ja vähentää turhaa työtä ja siten turhia kustannuksia. Erityisesti työnjohtaja on viestinnän suhteen ratkaisevassa asemassa. Mikäli tieto esimerkiksi yhden työvaiheen viivästymisestä kulkee sujuvasti, pystyvät siivous- ja muut aliurakoitsijat reagoimaan muutokseen nopeasti. Hyvän tiedonkulun työmaalla siivousurakoitsijan ei tarvitse yrittää arvailla, onko jo puhdistetussa osassa rakennusurakoitsija käynytkin tekemässä pölyäviä töitä, vaan hän voi luottaa siihen, että aikataulumuutoksista tiedotetaan ajoissa.